Claudius Civiliksen salaliitto

Kts. "Muuta"

Seymour Slive: Rembrandt  WSOY- Pieni taidekirjasto - N:o 25;  Porvoo - Helsinki (1950??)

Valokuva

Claudius Civiliksen salaliitto, säilynyt osa: Nationalmuseum, Tukholma.

1650 - luvulla Amsterdamiin rakennettiin uusi kaupungintalo. Sen koristukseksi hankittiin kaksitoista suurikokosta maalausta, joiden tuli kuvata Claudius Civiliksen, yksisilmäisen batavialaispäällikön vuonna 69 jKr. roomalaisia vastaan aloittamaa kapinaa. Rembrantin aikalaisten mielestä Civiliksen kapina symbolisoi heidän omaa vapaustaisteluaan espanjalaisia vastaan. Yökuvausten sekä valon ja varjon mestarina tunnettu Rembrandt sai tehtäväkseen maalata ensimmäisen kohtauksen.Tosin ei sitäkään heti. Ensimmäisen maalauksen tekijäksi valittiin aluksi Rembrandtin aiempi oppilas Govert Flinck, mutta kun hän kuoli vuonna 1660 saamatta edes työtä alkuun, valittiin Rembrandt.
Rembrandtin maalauksessa batavialaiset vannoivat paljastetuin miekoin uskollisuutta Claudius Civilikselle. Maalaus oli mittasuhteiltaan valtava - noin 600 x 530 cm.
Syistä, joista asiantuntijat yhä kiistelevät, maalaus poistettin miltei tuoreeltaan kaupungintalosta pian sen jälkeen kun se oli sinne sijoitettu. Ilmeisesti Rembrandt itse leikkasi edelleenmyyntiä varten sen pienempiin kappaleisiin. Vain yksi luonnospiirustus ( vuonna 1661 päivätyn hautajaiskortin takana) ja Tukholmassa museossa oleva kappale ovat säilyneet osoittamassa millainen tämä monumenttaalisin Hollannissa maalattu historia-aiheinen taulu on ollut. Hautajaiskortin takana ollut luonnos osoittaa, että Rembrandt oli vaihtanut valan vannomispaikan Tactituksen pyhästä luolasta isoon, kaarikattoiseen saliin, jossa oli isoja avonaisia kaari-ikkunoita.
On esitetty, että maalaus ei tilaajiensa mielestä ollut kyllin koristeellinen historialliseksi maalaukseksi, että se oli viimeistelemätön ja että tarinan lähestymistapa ei ollut kyllin sankarillinen. Hahmot olivat ennemminkin rujoja ja barbaarisia. Kun kaikki eri tekijöiltä tilatut taulut olivat paikallaan, oli eroavuus niiden välillä ilmiselvä. Taulut tilannut neuvosto oli ilmeisesti odottanut jotain tyylillisesti yhtenevää eikä hyväksynyt Rembrandtin näkemyksen pahaenteistä loistokkuutta. Chiaroscuro - tyyli on tyypillistä Rembrandtin myöhemmissä töissä, mutta "aavemainen valo ja varjo ja hehkuvat harmaansiniset ja vaaleankeltaiset" eivät ole.

-Mukaillen lainattu Seymour Slive: Rembrandt - WSOY Pieni taidekirjasto N:o 25 ja Wikipedia.