Taistelu Patroklesin ruumiista

Toinen maailmansota, pommitukset.

Pääkuva 194A: De Bildande Konsternas Historia under 19de Århundradet af georg Nordensvan; Stocholm Hugo Gebers Förlag, Koersners Boktryckeri A.B. 1900.

194B: De Bildande Konsternas Historia under 19de Århundradet af georg Nordensvan; Stocholm Hugo Gebers Förlag, Koersners Boktryckeri A.B. 1900.

194C: Wikipedia 

Valokuva
194A kuvan teksti:  CORNELIUS: STRIDEN OM PATROKLES´ LIK
Fresk i Glyptoteket, München

194B: Glyptothek n. 1900

Peter von Cornelius kuului saksalaiseen Nazarene liikkeeseen, joka vastusti Neoklassismia ja haki ihanteensa Keski-Ajan ja Varhaisrenessanssin taiteilijoista.

Glyptothek oli Bavarian kuninkaan Ludwig I tilaama rakennus Münchenin Köningsplatzan äärellä ja samaan kompleksiin kuulu myös mm. Propylaea ja muita monumentaalisia museorakennuksia , jotka kaikki on rakennettu antiikin Kreikan tyyliin. Tarkoitus oli 1800 - luvulla rakentaa Münchenistä "Ateena Isar joen varrella".
Glyptothek rakennettiin Ludwig Ensimmäisen antiikin Kreikan ja Rooman aikaisten veistosten kokoelmalle. Glyptothekin suunnitteli Leo von Klenze, neoklassiseen tyyyliin. Rakennus oli alunperin rakennettu kokonaan marmorista ja sen värikkäät freskot toteuttivat muiden muassa Peter von Cornelius ja Wilhelm von Kaulbach.

Toisen maailmansodan pommituksissa itse kokoelma ei kärsinyt kovin suuria vahinkoja, mutta rakennuksen freskot ja seinämaalaukset tuhoutuivat kaikki ja nykyään sisäseinät ovat vaaleaksi rapattuja tiiliseiniä.

Köningsplatzan rakennusten historiaan liittyy myös synkkä ja ristiriitainen sivujuonne. Kansallis-sosialistit rakensivat sinne kaksiosaisen Ehrentempel nimisen hautamonumentin vuonna 1935. Sinne siirrettin natsien vuoden 1923 epäonnistuneen vallankumousyrityksen martyyreiden kalmot. Köningsplazista muodostui kansallissosialisteille pyhä paikka. Tässä valossa on ymmärrettävää, että hautatemppelit tuhotiin perustuksiaan lukuunottamatta vuoden 1947 tammikuussa. Kyse oli osa Liittoutuneiden laajaa Denazification (Entnazifizierung) kamppanjaa, jolla pyrittiin lopullisesti torjumaan fasismin uusi nousu Saksassa ja Itävallassa. Osa kamppanjaa oli nimenomaan se, että tuhottiin Kansallis-sosialismin muistomerkkejä, ettei niistä koskaan muodostuisi pyhiinvaeluspaikkoja uusnatseille. Voidaan kuitenkin kysyä onko historiallisten- ja hautamuistomerkkien tuhoaminen missään olosuhteissa perusteltua.

Kuva 194C: Glyptothekin interiööri n. 1900.