Pariisin maailmannäyttely 1900, Suomen Paviljongin freskot

Pariisin, vuoden 1900, maailmannäyttelyn jälkeen Suomen paviljonki purettiin, eikä rappauksen päälle maalattuja freskoja ollut mahdollisuus pelastaa.

1. Pääkuva 195A: De Bildande Konsternas Historia under 19de Århundradet af georg Nordensvan; Stocholm Hugo Gebers Förlag, Koersners Boktryckeri A.B. 1900.

2. De Bildande Konsternas Historia under 19de Århundradet af georg Nordensvan; Stocholm Hugo Gebers Förlag, Koersners Boktryckeri A.B. 1900.

3. Ilmarinen kyntää kyisen pellon, lähde tuntematon.

4. Luonnos Ilmarisen kyntöön 1899, Ateneum.

4B: Sammon taonta. Lähde: H.J. Viherjuuri ja Asmo Alho: Vuosisatamme kuvissa osa I, Otava, Helsinki 1935.

5. Suomen paviljonki. Lähde: H.J. Viherjuuri ja Asmo Alho: Vuosisatamme kuvissa osa I, Otava, Helsinki 1935.

6. Suomen Kansallismuseon kattofreskot, kuva: Ohto Kokko. Permission is granted to copy, distribute and/or modify this document under the terms of the GNU Free Documentation License, Version 1.2 or any later version published by the Free Software Foundation; with no Invariant Sections, no Front-Cover Texts, and no Back-Cover Texts. A copy of the license is included in the section entitled "GNU Free Documentation License".

7. Paviljongin ovenreunuskoriste. Lähde: H.J. Viherjuuri ja Asmo Alho: Vuosisatamme kuvissa osa I, Otava, Helsinki 1935.

8. Paviljongin läntinen osa parvekkeineen. Lähde: H.J. Viherjuuri ja Asmo Alho: Vuosisatamme kuvissa osa I, Otava, Helsinki 1935.

9. Lehtien osasto. Lähde: H.J. Viherjuuri ja Asmo Alho: Vuosisatamme kuvissa osa I, Otava, Helsinki 1935.

10. Emil halosen puuleikkauksia. Lähde: H.J. Viherjuuri ja Asmo Alho: Vuosisatamme kuvissa osa I, Otava, Helsinki 1935.




9. Lehtien osasto. Lähde: H.J. Viherjuuri ja Asmo Alho: Vuosisatamme kuvissa osa I, Otava, Helsinki 1935.

1. Painokuva.
2. Painokuva.
3. Määrittelemätön leike.
4. Digitaalinen kuva.
4B. Painokuva.
5. Painokuva.
6. Digitaalinen kuva.
7. Painokuva.
8. Painokuva.
9. Painokuva.

2. Pariisi, 1900. Ilmarinen kyntää kyisen pellon.


3. Toinen kuva edellisetä, lähde tuntematon.


4. Edellisen luonnos vuodelta 1899, Ateneum.


4B: Sammon taonta.


5. Suomen paviljonki Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900.


6. Suomen kansallismuseon kattofreskot, Maalattu vuonna 1928.



7. Suomen paviljongin ovenreunuskoristeet: graniittiin hakattuja oravia ja kirjoitus "Section russe" (Venäjän osasto)


8. Suomen paviljongin läntinen osa parvekkeineen.


9. Lehtien osasto.


10. Emil Halosen puuleikkauksia kansanaiheista. Ensimmäinen vasemmalta "Runonlaulajat". Nykyinen sijoituspaikka ei tiedossamme.

400 neliömetrin palviljongin suunnittelivat Armas Lindgren, Herman Gesellius ja Eliel Saarinen. Keskuskupolissa oli neljä Gallen-Kallelan Kalevala-aiheista freskoa: "Ilmarinen kyntää kyisen pellon", "Sammon taonta", "Sammon puolustus" ja "Pakanuus ja kristinusko". Viimeksimainittu kuvaa hienosti, kuinka muinaisjumalat ovat väistyneet kristinuskon tieltä Suomesta, mutta jättäneet kanteleen jälkeensä.
Suomen paviljongissa oli esillä myös Emil Halosen ja Albert Edelfeltin töitä.

Gallen-Kallela toisti Näyttelypaviljongin freskojen teemoja Suomen kansallismuseon kattofreskoissa vuonna 1928. "Kristinusko ja pakanuus" fresko oli kuitenkin korvattu "Iso hauki" nimisellä freskolla. Merkillepantavaa on myös, että muutkin maalaukset poikkeavat vaihtelevassa määrin Pariisin alkuperäisistä freskoista.

Akseli Gallen-Kallela (26.04.1865 Pori – 07.03.1931 Tukholma, noin vuoteen 1907 Axel Waldemar Gallén) oli Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia taiteilijoita. Hänen tyylisuuntansa oli 1800-luvun kansallisromantiikka, symbolismi ja realismi.

Opintoja: -Helsingissä Taideteollisessa keskuskoulussa 1880–1881

-Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1881–1884

-Ranskassa Pariisin Académie Julianissa 1884–1886, 1887–1889 ja samaan aikaan myös Atelier Cormonissa 1887–1888.

Hän teki opintomatkoja muun muassa Lontooseen ja Berliiniin 1895 ja Afrikkaan 1909–1911.

Töitä: Poika ja varis (1884), Akka ja kissa (1885), Démasquée (1888), Paanajärven paimenpoika (1892), Palokärki (1893), Symposion eli Probleema (1894), Sammon taonta (1893), Ad Astra (1894), Sammon puolustus (1895), Kullervon kirous (1896), Koskenkuulija (1896), Lemminkäisen äiti (1897), sekä Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen (1906-08) ja Koru-Kalevalan kuvitukset (1922). Lisäksi m.m. Juseliuksen Mausoleumin freskot Porissa ja Suomen Pariisin maailmannäyttelyn paviljongin kattofreskot (1900). Ne maalattiin myöhemmin hieman eri muodossa Kansallismuseon sisääntuloaulaan.