Kirkonmiehiä

"Riittämätttömästä eristyksestä johtuen on muurilaastissa ollut salpietari tunkeutunut maalausten useissa kerroksissa pannun alustan läpi kristallisoituen pinnalle" Tämä ilmiö alkoi rakennuksen pohjoispuolella, jossa muurit eivät olleet koskaan päässeet riitävästi kuivumaan. Mausoleumin rakennuskivihän oli osin merestä louhittua hiekkakiveä.

Halosen maalaukset tuhoutuivat lopullisesti mausoleumin korjauksen yhteydessä 3-4.12.1931. Tuli pääsi ilmeisesti irti lämmityskaminasta ja levisi rakennustyömaan puisiin telineisiin ja laudoituksiin. Palossa suli myös mausoleumin kuparinen katto osittain ja tuli sekä sammutusvesi yhdessä turmelivat myös Gallen-Kallelan muihin tiloihin tekemiä maalauksia ja muita teoksia.

Juseliuksen mausoleumi

Porissa sijaitseva hautamausoleumi on tunnettu matkailunähtävyys. Mausoleumin rakennutti teollisuusmies Fritz Arthur Jusélius 1898 kuolleen 11-vuotiaan tyttärensä Sigrid Juséliuksen viimeiseksi leposijaksi. Juseliuksen tyttären hauta sijaitsee mausoleumin sisällä. Myöhemmin mausoleumin pihalle on haudattu Juseliuksen kaksi vaimoa. Jusélius itse on myös haudattuna mausoleumiin. Mausoleumin suunnitteli arkkitehti Josef Stenbäck ja sen sisätilojen koristelusta ja maalauksista vastasivat pääosin Akseli Gallén-Kallela ja Pekka Halonen. Mausoleumi edusti uusgoottilaista tyyliä ja valmistui vuonna 1903.

Lainaus Onni Okkosen kirjasta v. 1941 s.48

"[Juséliuksen mausoleumin] varsinaisiksi taiteilijoiksi siis tulivat maalarit Axel Gallén ja Pekka Halonen. Väinö Blomstedtin ehdotukset jäivät lopullisessa valinnassa syrjään. Kun sopimukset Halosen ja Gallénin kanssa oli 1901 syyskesällä saatu aikaan, aloitettiin töiden ensi aste jo silloin, mutta varsinaisiksi työkausiksi tulivat 1902 ja erityisesti Gallénin kohdalta kesä 1903.

Pekka Halonen oli saanut tehtäväkseen eteisen koristamisen. Sen holvattu katto maalattiin sinisenharmaaksi, yksinkertaisin tähtiornamentein. Vapaille seinäpinnoille kahden puolen tuli kummallekkin suuri freskokuva, joista toinen esitti kirkonmiehiä ja toinen rakentajia, kivityömiehiä.  "Kirkonmiehiä" freskon aihe on tunnettu mm. taulukuvasta jonka jäljennös on julkaistu esim. "Suomen keskiaikaista kirkkotaidetta" nimisessä teoksessa. Taustalla oleva rakennus kuvasi Ulvilan keskiaikaista kirkkoa - aihe liityi siis ainakin ulkonaisesti porilaiseen ympäristöön. "Kivityömiehiä" oli vapaasti otettu realistinen aihe, jonka ehkä voi sanoa tyylitellyssä käsittelyssään tahtoneen symbolisoida elämän raskasta työntekoa. Molemmat kuvat olivat jäyhätyylisiä, kylläkin vakaata tekoa, mutta taiteellisesti tuskin tekijänsä onnistuneimpiin luomiin kuuluvia. Halonen ei ollut aikaisemmin harrastanut freskotekniikkaa, ja tämä työ oli hänelle ilmeisesti etupäässä ammattityötä. Iso kokokin oli epäkiitollinen eteisen pieniin tilasuhteisiin nähden. Kun valaistuskysymys jäi ratkaisematta ja graniittipermanto sekä seinien vaaleanharmaat peiteosat eivät sopivasti yhtyneet freskojen yleiseen värisävyyn, ei eteiskoristelun tekemä vaikutus ollut suuremmassa määrin positiivinen. Halosen osuus mausoleumissa jäikin kokonaan Gallénin töiden varjoon."

Seikkoja joiden perusteella on syytä olettaa tässä esitetyn kuvan olevan kopio Juséliuksen mausolleumin "Kirkonmiehiä" freskosta

- kuvan signeeraus on todennäköisesti vuodelta 1903, jolloin mausoleumi valmistui. Lisäksi Haloselta ei tunneta muuta vastaavaa teosta.

- Aune Linströmin Halos-monografian ( Pekka Halonen - elämä ja teokset, 1957) tekstissä todetaan sivulla 168 seuraavaa: "Paremmin soveltuu paikkaansa toinen, myöhemmin valmistunut fresko, joka kuvaa Ulvilan kirkkoa ja sinne virtaavaa kansaa" ja myöhemmin samalla sivulla: " "Ulvilan kirkko" on tunnettu kouluissa paljon käytetystä väritaulusta." Mielestäni, kun Lindström tässä laittaa sanat "ulvilan kirkko" lainausmerkkeihin, hän nimenomaan viittaa kirkosta tehtyyn freskoon, ei itse kirkkoon!

- Onni Okkonen toteaa kirjassaan "Jusélius-mausoleumi, kuva-aatteiden ja taideteosten historiaa", 1941 sivulla 48 seuraavaa: "Kirkkomiehiä" freskon aihe on tunnettu mm. taulukuvasta, jonka jäljennös on julkaistu esim. "Suomen keskiaikaista kirkkotaidetta" nimisessä teoksessa. Taustalla oleva rakennus kuvasi Ulvilan keskiaikaista kivikirkkoa..."

- saksalainen valokuvaaja Heinrich Iffland dokumentoi vuonna 1931 Juséliuksen mausoleumin taideteokset ja "Kirkonmiehiä" freskon kanssa samassa eteistilassa ollut "Kivityömiehiä" on nähtävissä hänen kuvaamanaan k.o. tietueessamme. Valitetavasti muita Ifflandin kuvia ei ole vielä löytynyt. Hänen jäämistönsä on jakautunut useampaan paikkaan, jotka kaikki eivät välttämättä ole edes tiedossa. Lisäksi osa hänen ottamistaan kuvista saattaa olla tuhoutunut tulipalossa. Suomen valokuvataiteen museota suoraan lainaten:

"Heinrich Ifflandin kuvia tuhoutui tulipalossa 1990-luvulla, kun Ifflandin ateljeen toimintaa jatkaneen valokuvaajan talo paloi. On siis voinut käydä niinkin onnettomasti, että kuvat Juseliuksen mausoleumista ovat tuhoutuneet tässä yhteydessä."

Lisätietoja ja legendoja: http://fi.wikipedia.org/wiki/Juseliuksen_mausoleumi

http://koti.mbnet.fi/miramp/sigrid.html