Tuhoutuneen taiteen museo

Ristiltäotto

Kansallisuus

Suomi, Luovutetut alueet

Väline

Ei tiedossa.

Teoksen mitat

Ei tiedossa.

Sijoituspaikka

Viipurin uusi tuomiokirkko, Linnakatu, Linnoituksen kaupunginosa, Viipuri

Inventaarionumero

Tuhoutumisolosuhteet

Viipurin uusi Tuomiokirkko sai Neuvostoliiton pommituksessa osuman 3. helmikuuta 1940 ja kirkon alttaripääty sekä sakasti kärsivät mittavia vaurioita, Halosen maalaama alttaritaulu säilyi kuitenkin ehjänä.
Kun suomalaiset palasivat sotatoimien seurauksena, vielä kerran, Viipuriin vuonna 1941, saivat he huomata venäläisten purkaneen kirkon tornin, katon ja seinien yläosan. Myös kirkon kolme kelloa, urut, kattokruunut ja alttaritaulu olivat kadonneet. Myös sankaripatsas ja sankarivainajien hautakivet oli viety pois. Emil Wikströmin 1908 valmistuneen Agricolan patsaan jalusta oli vielä paikallaan, koska ilmeisesti venäläiset olivat aikoneet sijoittaa sen paikalle jonkin muun patsaan; suunnitelma jäi toteutumatta ja jatkosodan jälkeen jalustakin vietiin pois. Nykyisin on pystistä kesäkuussa 2009 paljastettu jäljennös Pietari - Paavalin kirkon edustalla. Alttaritaulu  katoamisolosuhteista ei ole käsiimme tullut mitään tietoa. Se katosi välirauhan aikana ja kuten niin monesta muustakin kadonneesta taideteoksesta, senkin huhutaan löytyvän Emeritaasin varastoista.
Kirkkoa ei jatkosodan aikana ryhdytty korjaamaan. Vuonna 1944 kaupunki siirtyi taas Neuvostoliitolle. Venäläiset purkivat kirkon jäljellä olleet osat sodan jälkeen. Kts. myös kohta "Muuta" Alempana tietueessa.

Lähde

Pääkuva: Lähde tuntematon.Viipurin tuomiokirkon alttaritaulu "Ristiltä otto". Mustavalkoinen valokuva, 29x 24 cm.

Kuva 1 ja 3: Emil Koponen - Eero Viitanen: Viipurin viimeiset päivät, III painos 1941 WSOY Porvoo - Helsinki. Kuvaajasta ei varmuutta.

Kuva 2: Vanha postikortti, kuvattu ennen vuotta 1940

Kuva 4: Lähde tuntematon, ilmeisesti vanha lehtikuva

Kuva 5: kts "Pääkuva"

Kuva 6: Vanha postikortti, kuvattu ennen vuotta 1937.

Kuva 7: Osasuurennos kuvasta 6.

Kuva 8: Painokuva kirjasta : Pekka Halonen; toimittanut Outi Hämäläinen, WSOY 1947 kuvasivu 84 

Genre

Alttaritaulu

Kuvauksen tyyppi

Kuva 1, 3 ja 8: Skannaus kirjan sivulta.

Kuva 2ja 6 ja 7: Skannaus alkuperäisestä postikortista.

Kuva

Kuva 1: Viipurin uusi tuomiokirkko kolmas helmikuuta 1940 pommituksen jäljiltä. Huomaa - alttaritaulu yhä paikallaan miltei vahingoittumattomana.

 

Kuva 2:  Viipurin uusi tuomiokirkko ennen sotia.

Kuva 3: Kirkko ja alttaritaulu 03.02.1940 pommiosuman jäljiltä.

 

Kuva 4: Alttari ja alttarimaalaus alkuperäisillä paikoillaan.

Kuva 5: "Ristiltä otto". Mustavalkoinen valokuva, 29x 24 cm.

Kuva 6: Vanha postikorttikuva, ennen vuotta 1937

Kuva 7: Osasuurennos edellisestä.

Kuva 8: Luonnos Viipurin Tuomiokirkon alttaritauluun.

Muuta

Pekka Halonen oli yksi tunnetuimpia suomalaisia taidemaalareita, jolle myönnettiin vuonna 1925 myös professorin arvo.Halonen opiskeli Pariisissa muun muassa Paul Gauguinin johdolla, ja sai vaikutteita japanilaisista puupiirroksista. Hän oli kansallisromantiikan ja karelianismin edustaja.

Hänet tunnetaan etenkin talvista luontoa ja lumista metsää kuvaavista maisemamaalauksista. Hän on maalannut myös alttaritauluja. Hänen merkittävimpiin tuhoutuneisiin teoksiinsa kuuluvat muunmuassa Suomen Paviljongin kattomaalaukset Pariisin maailmannäyttelyssä 1900, Juseliuksen mausoleumin eteismaalaukset Porissa, "Tienraivaajia Karjalassa" ja tässä esitelty Kristuksen ristiltäotto.

Lähde: Osin Wikipedia, osin Adam

Suora lainaus* kirjasta Emil Koponen - Eero Viitanen: Viipurin viimeiset päivät, III painos 1941 WSOY Porvoo - Helsinki. Sivut 102 ja 105.  *) vetoamme sitaattioikeuteen.

" Nyt oli jo vihdoin Viipurissakin ensimmäinen kirkko saanut pomminsa. Se sattui Tuomiokirkkoon. Olikin kummasteltu, kun ei yhteenkään kirkkoon ollut tähän mennessä vielä osuttu. Niinpä - sallittakoon tässä yhteydessä seuraava tavallaan merkillinen Tuomiokirkon kohtaloa koskeva ennustus ja ennakkotuntumus - satuttiin juuri tänä samaisena päivänä, aamulla ennen pommitusta keskustelemaan siinä vss-lohkossa, jonka johdossa toinen kirjoittajista oli, kaupungin kirkkojen tähänastisesta säilymisestä, ja tällöin eräs toimiston kirjurineitosista kertoi Tuomiokirkossa kolme vuotta takaperin sattuneesta tapauksesta: kesken jumalanpalvelusta oli joku "löylynlyömä" seurakuntalainen noussut penkistään ja suurella äänellä julistanut, että kolmen vuoden päästä ei tässä jumalanhuoneessa enää saarnattaisi, sillä se olisi silloin tuhkana... Iltapäivällä tuli lohkon toimistoon tieto pommin osumasta Tuomiokirkkoon.

Siinä nyt kohosi katsojan edessä raiskattu Jumalan pyhäkkö - tummana, yhtä juhlallisena huipentumana harmaata ja pimenevää taivasta kohden kuin konsanaan rauhan päivinä. Ja kun sitä lähestyi fasadin puolelta, ei mitään tuhon jälkiä voinut todeta - kirjakielemme isä siinä edustalla opetti yhtä levollisena kuin ennenkin jalkainsa juureen istuneelle rahvaanmiehelle ja tämän tyttärelle länsimaisen sivistyksen ja jumalanpelon aakkosia: "Oppe nyt vanha ja noori, jolla ompi sydhen toori .."

 

Ja kun kiersi siitä oikealle sankarihaudan rauhoitetulle alueelle, kohotti hautojen keskellä polvistunut valantekijä entiseen ylevään tyyliinsä oikeata kättään... Mutta muutama askel temppelin taakse sakastin puolelle pysähdytti uteliaan katsojan: ammottava kaksiosainen aukko näytti pommin, ehkä kahden, tien. Korkealta alttaritaulun yläpuolelta oli pommi katkaissut kaksi holvikaarta, ja suuri osa kattoa oli romahtanut alas juuri alttarin eteen rikkoen alttariaitauksen ja osan saarnastuolia [kirkossa hautausta odottaneet sankarivainajat olivat myös hautautuneet sortuman alle - adam]. Lyijypuitteiset lasi-ikkunat olivat pirstoina, ja vastakorjatun katon rikkoutunut kuparipelti rämisi riitasointuista valitustaan hävityksen yllä. Mutta kaiken sekasorron keskeltä ja sekä luonnon, että ihmismielen synkkenevää pimeyttä voitollisesti uhmaten hohti kirkon taustalta orjantappurakruunu - Kristuksen ristiinnaulitsemista esittävä alttaritaulu oli säilynyt eheänä..."

 

Sittemminhän suomalaisten Jatkosodassa vallattua Viipuri takaisin, oli kirkko Neuvostoliittolaisten toimesta puoliksi purettu ja alttaritaulu kadonnut. -adam

 

 

 

Tunnus

MT_708

Tekijä

Halonen Pekka

Teoksen nimi

Ristiltäotto

Päiväys

1914

Tuhoutumisvuosi

Kirkkoa pommitettiin ensi kerran 1940 ja se purettiin venäläisten toimesta sodan jälkeen (1944). Alttaritauku tuhoutui/ katosi Talvi - ja Jatkosodan välillä.

Pääkuva

 

 

Tuhoutuneen taiteen museoyhdistys r.y.