Kärsivä Kristus

Jatkosodan alussa, kun suomalaiset palasivat Talvisodan jälkeen Neuvostoliiton miehittämään Koivistoon, oli lasimaalaus tervattu peittoon. Eräiden lähteiden mukaan se tuhoutui kuitenkin lopullisesti vasta vuoden 1944 jälkeen, Koiviston jäätyä Neuvostoliiton hallintaan.

Wikipedia, copyrightvapaa kuva.

Valokuva.

Lähde: Wikipedia: Alttarin takana olevalla seinällä oli 40 m² kokoinen ikkuna, johon taiteilija Lennart Segerstråle maalasi vuonna 1928 lasimaalauksen. Lasimaalaus oli aikanaan Suomen suurin. Maalauksessa oli Kristus ja joukko häntä palvelevia enkeleitä. Hieman myöhemmin taiteilija Lauri Välke maalasi sivuikkunoihin lasimaalaukset, jotka esittivät apostoli Pietaria ja Paavalia.

Koiviston kirkko säästyi talvisodasta ilman suuria vaurioita. Sodan loppuvaiheessa, kun Koivisto oli jo Neuvostojoukkojen hallussa, käyttivät neuvostoliittolaiset kirkkoa sidontapaikkana. Välirauhan aikana kirkko toimi hevostallina ja elokuvateatterina.

Kun Suomi valtasi Koiviston takaisin jatkosodan alussa 1941, huomattiin kirkon sisustan kärsineen pahoja vaurioita. Venäläiset olivat tervanneet alttarin suuren lasimaalauksen, numeroineet penkit ja purkaneet urut, joiden tilalle oli asennettu konehuone. Urkujen osia löytyi sittemmin eripuolilta kauppalaa. Lisäksi takaisinvaltauksen yhteydessä neuvostoliittolainen suorasuuntaustykki tuhosi kirkon sisustusta. Jatkosodan aikana kotiseudulleen palanneet koivistolaiset korjasivat kirkkonsa, mutta 1944 kirkko oli taas jätettävä Neuvostoliitolle. Kirkon vieressä ollut vanhan kirkon kellotapuli paloi vuonna 1944.

Lennart Segerstålen äiti oli taidemaalari Hanna Frosterus-Segerstråle ja hänen sisarensa oli kirjailija Solveig. Lennart Rafael Segerstråle (17. kesäkuuta 1892 Vantaa – 11. huhtikuuta 1975 Porvoo) oli suomenruotsalainen kuvataiteilija ja graafikko.von Schoultz. Segerstråle valmistui metsänhoitajaksi 1915 mutta vuodesta 1919 hän omistautui yksinomaan taiteen tekemiseen.

Segerstråle opiskeli Helsingin yliopiston piirustussalissa 1910-1911 sekä myöhemmin Kööpenhaminassa Det klg. Akademiet for de Skønne Kunster - oppilaitoksessa vuonna 1929. Hänen töitään oli mukana Suomen Taiteilijain näyttelyissä vuosian 1913 ja 1967 välillä. Segerstråle osallistui myös moniin ulkomailla pidettyihin näyttelyihin.

Segerstråle maalasi useita alttaritauluja ja lasimaalauksia kirkkoihin sekä Suomessa että ulkomailla. Hänen pääteoksenaan pidetään Suomen Pankin pääkonttorissa olevia Finlandia-freskoja.

Segerstråle sai professorin arvonimen vuonna 1963.